Selvitystyö

LähiRETU – Resurssitehokasta uusiutuvaa lähienergiaa

paakuva
Osakeyhtiö lamit.fi
Ari Järvinen
Jukka Kinnunen
Pasi Kerttula
Jouni Heiskanen

Selvityksen loppuraportti (PDF)

Selvitystyön yhteenveto

Sisältö:

Tiivistelmä

LähiRETU-työpaketissa selvitettiin erilaisia energiantuotantovaihtoehtoja, joilla alueellinen pienimuotoinen uusiutuvaan energiaan perustuva lämmöntuotannonratkaisu voidaan toteuttaa. Erilaisten vaihtoehtojen suunnitelmia tehtiin Tampereen Vuoreksen Isokuusen alueelle. Tehtyjen suunnitelmien tietoja ja malleja voidaan hyödyntää, kun uusia lähilämpöratkaisuja ja omakotialueita suunnitellaan. Hankkeen aikana haastateltiin lämpöyrittäjiä, laitetoimittajia, asiantuntijoita ja järjestettiin useita työpajoja, joiden perusteella suunnitelmia tarkennettiin. Toteutuskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi useiden keskustelujen ja laskelmien pohjalta nousi alle kymmenen talon maalämpöjärjestelmä. Toimintamalli järjestelmän rakentamiseksi.

Maalämmön pohjalta tehtiin useita laskelmia Vuoreksen alueelle yhdistämällä siihen aurinkoenergiaa, erilaisia varaajia ja lämpimän käyttöveden tuottamista keskitetysti sekä hajautetusti ja verrattiin hyötyjä yhden talon järjestelmään. Parhaimmillaan päästään 20-30% kustannussäätöön talokohtaisissa elinkaarikustannuksissa. Yhteenveto laskennasta

Kun halutaan mahdollistaa lähilämmön toteuttaminen uudelle alueelle,  on tärkeää ottaa se huomioon jo alueen kaavoituksen aikana. Varmimmin lähilämpöratkaisu saadaan toteutettua uudella alueella, kun kaikilla rakentajilla on velvoite liittyä lähilämpöön, maksaa liittymismaksu ja rakentaa nopealla aikataululla. Kaupunki tai kunta voi käyttää kyseisellä alueella kannustimena tonttien hinnan tai vuokran alennusta.  Näillä toimenpiteillä lämpöyrittäjillä on paremmat edellytykset rakentaa toiminta taloudellisesti kestävälle pohjalle. Kuitenkin varmin ja kätevin vaihtoehto lähilämpöjärjestelmän toteuttamiseksi olisi antaa rakennuttajalle rakennettavaksi yhdelle tontille useita pientaloja, joilla olisi yhteinen lämmitysjärjestelmä. Tällöin yksi suunnittelija pystyisi huomioimaan lämmitysjärjestelmän vaatimukset kaikkien talojen suunnittelussa ja sijoittelussa. Toisaalta myös byrokratian kannalta ratkaisu olisi kätevä, koska erillistä lämpöosuuskuntaa ei tarvitsi perustaa vaan pientalojen omistajat muodostaisivat taloyhtiön.

Selvityksen loppuraportti

Toteutusvaihtoehdot

Projektin aikana tutkittiin eri vaihtoehtoja toteuttaa lähilämmön tuottaminen. Yksi vaihtoehto on ulkopuolinen lämpöyrittäjä, joka hoitaa kokonaisvaltaisesti järjestelmän rakentamisen, ylläpidon, toimittaa lämpöä ja hoitaa myös laskutuksen. Toinen vaihtoehto on perustaa lämpöosuuskunta, jonka osakkaita ovat kaikki lämmön käyttäjät. Lämpöosuuskunta huolehtii itse lämmitysjärjestelmän hoidosta tai hankkii tarvittavat palvelut eri yrittäjiltä. Yhtenä haasteena on usein omakotialueilla se, että taloja rakennetaan usean vuoden aikana. Lämmitysjärjestelmän rakentamisen ja lämmön tuottamisen kannalta olisi tärkeää, että järjestelmä rakennetaan nopeasti ja lämmöntuotanto aloitetaan heti rakentamisen jälkeen.  Alla on listattu kummastakin vaihtoehdoista asioita, mitkä on hyvä ottaa huomioon ennen kuin päättää toteutusvaihtoehdosta.

Ulkopuolinen lämpöyrittäjä:

  • Lämpöyrittäjiä tarjolla useita (varsinkin pelletti/hake)
  • Periaatteena että lämpöyrittäjä hoitaa investoinnit, huollot, ylläpidon, polttoaineen ja myy lämpöenergiaa
  • Yleensä energiankulutuksen mittaaminen ja toteutus lämpöyrittäjän vastuulla asiakkaan rajapintaan saakka (esim. talon sisälle tai tontin rajalle asti)
  • Yleensä hinnoittelu muodostuu liittymismaksusta, perusmaksusta ja energiamaksusta
  • Maksut voi olla sidottu esim. öljyn hintaan tai elinkustannusindeksiin
  • Liittymismaksu voi olla kynnyskysymys molempien kannalta. Lämpöyrittäjän kannalta liittymismaksu keventäisi investointia ja olisi siksi oleellinen. Asiakas voi kokea liittymismaksun ylimääräisenä, mutta rakentajille tätä voisi markkinoida niin, että liittymismaksulla pääsee osalliseksi kokonaisvaltaista, helppoa lämmitysratkaisua (vrt. kaukolämpö). Järkevä liittymismaksun suuruus voisi olla samaa luokkaa kaukolämpöliittymän kanssa (esim. Tampereella n. 2500e)
  • Asiakas tekee yleensä 10-15 vuoden sopimuksen lämpöyrittäjän kanssa
  • Sopimuskauden jälkeen lämpölaitos jää usein asiakkaalle tai tehdään uusi sopimus. Sopimus voidaan tehdä esim. niin, että asiakas maksaa energia-/perusmaksuilla koko ajan investointia takaisin ja sopimuskauden jälkeen laitteisto siirtyy asiakkaan omistukseen
  • Olennaista on miettiä hinnoittelu ja sopimus molempien (asiakkaan ja lämpöyrittäjän) kannalta järkeväksi
  • Sopimuksessa molempien kannalta paljon huomioitavia asioita ja siksi sopimusmalli pitäisi olla kattava. Huomioitavaksi mm. lämmöntuotannon turvaaminen (häiriötilanteet, polttoaineen riittävyys), vastuut, laitteistojen rikkoutumiset. Oleellista myös, että hinnoittelussa on huomioitu kattavasti eri asiat (mm. energian hintojen muutokset)
  • Tämän vaihtoehdon houkuttelevuus on nimenomaan helppous huoltojen ja ylläpidon kannalta, joka on huoleton vaihtoehto asukkaille

Lämpöosuuskunta:

  • Monet yritykset myyvät myös pelkkiä lämpölaitoksia
  • Periaatteena, että rakentajat perustaisivat lämpöosuuskunnan ja maksaisivat investoinnit
  • Tässä hinnoittelu voisi olla siten, että osakkaat tekisivät alkuinvestoinnin (esim. investointi jaettaisiin kaikkien osakkaiden kesken tasan) ja energiahinta muodostuu osakkaille lämpölaitoksen kokonaiskäyttökustannuksista jakautuneena käytetyn energian mukaisesti
  • Vaihtoehtoisesti hinnoittelu siten, että investointi tehdään rahoituksella ja investointikulut sisällytetään osakkaiden maksamaan energian hintaan
  • Huollon ja ylläpidon saisi tarvittaessa myös ulkopuoliselta (lämpöyrittäjältä)
  • Tässä vaihtoehdossa olisi hyvä olla joku innokas asukas, joka voisi säännöllisesti tarkastaa, että kaikki toimii ja tehdä perusylläpitoa/huoltoa
  • Pientaloyhtiön tapauksessa varsinaista erillistä lämpöosuuskuntaa ei tarvittaisi, joten tämä vaihtoehto olisi pientaloyhtiön tapauksessa vähän helpompi toteuttaa
  • Tässä vaihtoehdossa olennaista olisi miettiä hinnoittelumalli kaikkien osakkaiden kannalta tasapuoliseksi ja millainen sopimus osakkaiden kanssa tehdään (sitoutuminen)
  • Olennaista myös kattava sopimus mahdollisen lämpöyrittäjän kanssa, jos ylläpito tulee muualta, samaten takuut laitteiston toimittajien kanssa
  • Tämän vaihtoehdon houkuttelevuus on, että energiakulut saadaan alhaisemmaksi (ei lämpöyrittäjää välissä), mutta toisaalta helppous huoltojen ja ylläpidon osalta kärsii ja riskit on isommat (laitteiston rikkoutumiset jne.)

Kaavoitus ja lupa-asiat yms.

Kun halutaan mahdollistaa lähilämmön toteuttaminen uusille asuinalueille, on kaavoituksen yhteydessä tärkeää ottaa huomioon muutamia asioita. Järjestelmän investointikustannuksiin ja verkoston lämpöhäviöihin merkittävästi vaikuttava tekijä on lämmitysverkoston pituus lämpökeskukselta lämmitettäviin taloihin. Taloryppäitten (6-9 taloa) lähelle on hyvä varata paikka lämpökeskukselle, joka voi olla osana jotain toista rakennusta (esim. sähkölaitoksen rakennusta). Aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuottamiselle on tärkeää, että rakennuksissa on olemassa avointa kattopinta-alaa etelän suuntaan. Kaupungeilla ja kunnilla on hyvä mahdollisuus edistää uusiutuvan lähilämmön käyttöä alentamalla esimerkiksi omakotitalon tontin vuokraa tai myyntihintaa, kun rakentaja liittyy lähilämmön tuottamisen piiriin. Lämpöyrittäjien kiinnostusta hankkeisiin saadaan lisättyä, jos alueella on velvollisuus liittyä lähilämpöön. Myös rakennusliikkeille on mahdollista varata alueita, joihin he voivat rakentaa pientaloja ja niille yhteisen lähilämpöjärjestelmän. Alla lisää tietoa lupa-asioissa ja kaavoituksessa huomioitavista asioista.

Kaavoituksessa ja luvissa huomioitavaa:

  • Lämpökeskuksen sijoittelu
    • Lämpökeskus mahdollisimman lähelle lähilämmön piiriin tulevia taloja, jotta lämpöverkoston kustannukset ei kasva
    • Kaavasta varattava sopivia alueita lämpökeskukselle
    • Tilantarve pienen kokoluokan lämpölaitokselle ei ole suuri (n. 20m2)
    • Pelletin/hakkeen tapauksessa huomioitavaksi polttoainetäyttö, maalämmön tapauksessa maalämpökenttä ja aurinkoenergian tapauksessa varjostukset sekä ilmansuunnat
  • Maalämpökaivojen lupa-asiat ja vaaditut etäisyydet
    • Maaperäselvitysten hyödyntäminen, kun mietitään maalämpökaivojen paikkaa
    • Ympäristöministeriön oppaassa (energiakaivo 2013) on kerrottu kattavasti maalämpökaivojen lupiin liittyvistä ehdoista. Oleellista on huomioida pohjavesialueet sekä etäisyydet rakennuksista, tontin rajoista, putkista, muista lämpökaivoista jne.
    • Maapohjanhaltijan täytyy aina hakea luvat maalämpökaivoille samoin kuin lämpövoimalalle
    • Omakotitonteille sijoitettaville yhteisille maalämpökaivoille hakee luvat tontin haltija. Omakotitonttien yhteiskäytössä oleville kaivolle ja siihen liittyvälle putkistolle merkitään rasite, jolla varmistetaan huoltoon yms. liittyvät asiat. Käytäntöjä helpottaa jos tonteille on merkitty rasitteet jo tontin luovutushetkellä
  • Aurinkokeräinten/paneelien sijoitus
    • Keräinten/paneelien sijoittaminen rakennusten katoille, tuleeko tämä huomioida jo kaavoituksessa
    • Aurinkoenergian hyödyntämiselle eri alueilla tehty erillisselvityksiä -> näiden hyödyntäminen sijaintia mietittäessä
    • Varjostusten ja ilmansuuntien huomioiminen
  • Lämpöverkosto
    • Mahdollisimman lyhyet siirtymät, eli ”kapeat” tontit vierekkäin sijoiteltuna -> monilla uusilla asuinalueille ollaan menossa enemmän juuri tähän suuntaan
    • Lämpöverkoston rakentaminen teiden rakentamisen yhteydessä pienentää verkoston kustannuksia
  • Tontit
    • Kun tonttikoot pienenee voi olla tilanne, että esim. erillinen maalämpö ei ole edes vaihtoehto
    • Tonttien sijoittelu siten, että lyhyellä lämpöverkostolla saadaan mahdollisimman paljon taloja verkoston piiriin
    • Kannusteet/velvoittaminen tonttien liittymisestä lähilämpöön on oleellista kannattavuuden kannalta
  • Mahdolliset avustukset ja tuet

word-image

lähde: Ympäristöministeriö, energiakaivo-opas

Energiantuotantovaihtoehdot (tekninen ja taloudellinen näkökulma)

Hankkeessa selvitettiin eri vaihtoehtoja lähilämmön energiatuotantoon.  Haastateltiin yritysten edustajia, joilta kerättiin kommentteja, kokemuksia ja kiinnostusta toimia omakotialueen lähilämmöntuottajana.  Kiinnostusta rakentaa lähilämpöverkko ja toimia lähilämpöyrittäjänä oli vaihtelevasti. Yhtenä ratkaisevana tekijänä on, että yhteisen järjestelmän talokohtaiset elinkaarikustannukset ovat riittävän paljon edullisemmat verrattuma omaan järjestelmään, jotta toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Omakotiasujan kannalta yhteinen järjestelmä on huolettomampi, mutta se ei ole välttämättä riittävä peruste liittymiselle.  Kannattavuutta saadaan parannettua, jos asiakkaat ovat valmiitta maksamaan järjestelmän huolettomuudesta ja palvelusta hiukan enemmän. Hankkeessa suunniteltiin ja laskettiin erilaisia maa- ja aurinkolämpömalleja Vuoreksen alueelle ja verrattiin niiden elinkaarikustannuksia yksittäisen talon järjestelmän kustannuksiin.  Tarkat vertailut ja esimerkkilaskelmat Vuoreksen alueelta löytyvät erillisestä dokumenteista. Alla löytyy kooste eri energiantuotantovaihtoehtojen keskusteluissa esille tulleista asioista.

Pelletti/hake:

  • Pienen kokoluokan järjestelmissä ongelmana on, että lämpöyrittäjä ei saa tarpeeksi tuottoa
  • Pienet järjestelmät toteutetaan yleensä pelletillä ja isommat hakkeella
  • Hinnoittelu yleensä: liittymismaksu, kk-maksu, energiamaksu (suuruusluokka 60-90 e/MWh)
  • Hinta voi olla sidottu esim. öljyn hintaan tai elinkustannusindeksiin
  • Lämpölaitosten kokoluokat ovat yleensä suuria 500 kW – 1000 kW, mutta myös pienempiäkin löytyy (jopa 50 kW)
  • Pienimmät laitokset soveltuu n. 200 MWh vuosikulutukseen -> n. 10 pientaloa
  • Lämpölaitokset yleensä lämpökontteja, mutta saadaan tehtyä ympäristöön ulkonäöltään hyvin soveltuviksi
  • Vaatii melko tiheän, säännöllisen huollon -> jos huolto lämpöyrittäjän toimesta, on oleellista että lämpöyrittäjä toimii lyhyen matkan päästä kohteesta tai että kohteita on useita lähekkäin.
  • Lämpölaitoksen sijoittelun suhteen ei juuri vaatimuksia, huomioitavaksi polttoainetäytön vaatima tila säiliöautolle sekä savu/päästöhaitat
  • Lämpöyrittäjiltä vähän ristiriitaista tietoa kannattavuudesta. Osa oli sitä mieltä, että tällainen korttelikokoluokan (5-10 taloa) uudispientaloalueen lähilämpö ei olisi kannattavaa, osa oli kuitenkin sitä mieltä että saadaan kannattavaksi kun tehdään sopimus tapauskohtaisesti ja otetaan liittymismaksu mukaan
  • Nokian Linnavuoressa toteutettu aluelämpöhanke hakkeella kannattavasti, siellä myös isoja kiinteistöjä (rivitaloja, kerrostaloja, koulu). Verkostoa 2 km ja vuotuinen energiamäärä 4000 MWh -> tässä 1 MWh kohti tulee 0,5 m verkostoa
  • Pienen lähilämpöratkaisun tapauksessa lämpöosuuskunta voisi olla järkevä, jos lämpöyrittäjät eivät ole kiinnostuneet

Maalämpö:

  • Maalämpöpuolelle ei ainakaan vielä oikein löytynyt tällaista ”selkeää” lämpöyrittäjyystoimintaa, mutta esim. Sulpun mukaan tällainen olisi erittäin tervetullutta ja saataisiin kannattavuuden puolesta varmasti järkeväksi
  • ST1 lähilämpö-konsepti:
    • Uusi konsepti, ”riskitön tapa siirtyä maalämpöön”
    • ST1 tekee investoinnit ja takaa täysylläpidon (huollot, laitteiston rikkoutumiset)
    • Tehdään n. 15 vuoden sopimus ja kun säästöt kattaa investoinnin (tietty energiamäärä tuotettu), laitteisto siirtyy asiakkaalle
    • n. 5% korko (2% rahoitus ja 3% ylläpito)
    • Maalämmön käyttämän sähkön maksaa asiakas
    • Sähköstä voidaan varata kapasiteettia tuulivoimasta (vihreää energiaa)
    • Hinnoittelumalli tällä hetkellä pääosin olemassa oleviin kiinteistöihin, jossa lämmitysmuoto vaihdetaan maalämpöön. Tällaisessa hinnoittelussa maalämmön tuomia säästöjä verrataan alkuperäisiin lämmityskuluihin (esim. kaukolämpö) ja saavutettavilla säästöillä maksetaan investointia. Uudistalojen tapauksessa hinnoittelu tulisi miettiä, verrataanko tässäkin tapauksessa maalämpöä esim. kaukolämpöön?
    • Myös energiankulutukseen perustuva sopimus mahdollinen -> ostetaan pelkästään energiaa
    • ST1 käyttää paikallisia urakoitsijoita eri puolella Suomea, Honkolin urakoi Tampereella
    • Keskuteluissa kävi ilmi, että omakotitaloille ehkä erilliset järjestelmät voisi kuitenkin olla järkevämpiä (mittarointi, siirtohäviöt)
    • Ei vielä selvää miten tätä konseptia olisi järkevä toteuttaa usean omakotitalon tapauksessa, ehkä lämpöosuuskunta
  • Maalämmön suhteen myös tällainen idea joka tullut maalämpöpumppuvalmistajalta: Useammalle omakotitalolle voisi olla yhteiset porakaivot joista liikutetaan putkistoissa kylmäainetta ja pumput jokaisella omia, siirtohäviöt silloin pienempiä.
  • Maalämpö on hyvin eri teholuokkiin skaalautuva lämpöpumppujen tehoa ja lämpökaivojen määrää muuttamalla
  • Pienen kokoluokan lähilämpöratkaisuun riittäisi pieni määrä lämpökaivoja (alle 5)
  • Huoltojen suhteen maalämpö on melko huoleton, mutta vaatii silti säännölliset tarkastukset ja jonkinlaisen ”päivystyksen” esim. etävalvonnan avulla

Aurinkolämpö:

  • Aurinkolämpö siitä hyvä vaihtoehto, että on hyvin skaalautuva -> ei aseta rajoitusta pientalojen määrälle
  • Sopisi hyvin esim. pellettilämmityksen rinnalle (kesäajan käyttöveden lämmitys)
  • Tällaista keskitettyä aurinkolämpöratkaisua ei ole ilmeisesti toteutettu Suomessa, muualla maailmassa on paljonkin
  • Sundial mukana hankkeessa jossa mietitään aurinkolämmön hyödyntämistä keskitetysti vuoden päästä loma-asuntomessuilla
  • Keskitetty ratkaisu olisi kustannustehokkain, jos keräimet saadaan sijoiteltua vierekkäin josta lämpö varataan isoon varaajaan ja siitä jakeluun
  • Keräinten sijoittelu järkevin lämpölaitoksen yhteyteen katolle tai maahan
  • Pienen kokoluokan aurinkokeräinjärjestelmälle sopiva kokoluokka olisi esim. 100m2 keräinpinta-alaa

Aurinkosähkö:

  • Pientuottajat vapautettu sähköverovelvollisuudesta, jos järjestelmä alle 100 kW nimellistehoinen. Tämä vastaa n. 400 paneelia, joten pientalojen osalta tämä raja ei olisi ongelma.
  • Aurinkosähkön osalta ongelmana on, että energia täytyy tuottaa omalla tontilla omaan käyttöön, muuten tuotto verotettavaa eikä taloudellisesti kannattavaa (sähkömarkkinalaki)
  • Tämän voisi kiertää sillä, että aurinkosähköä käytettäisiin lämpölaitoksessa lämmön tuottamiseen, mutta kannattavampaa on siinä tapauksessa tuottaa suoraan lämpöä aurinkokeräimillä
  • Tästä syystä aurinkosähkö ei taida olla järkevää tällaisessa lähilämpöratkaisussa
  • Myöskään yhdistetyt laitokset (lämpö + sähkö) ei ole siksi järkeviä. Esim. Kempeelen ekokylä, siellä sähkö joudutaan myymään verkkoon -> taloudellisesti ei kannattavaa
  • Aurinkosähkön tuottamiseen liittyvät lait ovat vielä melko uusia ja niiden tulkinta ei ole täysin selvillä. Esim. miten tapaukset jos kiinteistöillä sama omistaja tai kuuluvat samaan asunto-osakeyhtiöön. Erillistaloyhtiön tapauksessa sähkömarkkinalaki ei luultavasti rajoittaisi verovapaata tuottoa taloyhtiön omaan käyttöön

Tarkemmin tutkittu vaihtoehto: Maalämpö ja Aurinkokeräimet

Hankkeessa valittiin tarkempaan tutkintaan keskitetty maalämpöjärjestelmä, johon on liitetty aurinkokeräimet. Tähän vaihtoehtoon päädyttiin, koska alustavat laskelmat osoittivat maalämmön olevan taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. Lisäksi tällöin pystyttiin tekemään vertailulaskelmia yksittäisen talon maalämpöjärjestelmään.

Laskelmissa vertailtiin elinkaarikustannuksia 1-10 pientalon järjestelmillä, kun lämmin käyttövesi tuotetaan keskitetysti ja hajautetusti. Lisäksi tutkittiin järjestelmien kannattavuutta erilaisilla sähkönhinnan muutoksilla.

 

Rakentajille tärkeitä asioita

Omakotitalon rakentaminen tai rakennuttaminen on suuri investointi, johon liittyy yhtenä asiana lämmöntuotantoratkaisun valinta. Alle on kerätty asioita, jotka ovat rakentajalle tärkeitä jo tonttia valittaessa ja tehtäessä päätös lämmöntuotantomuodosta.

  • Tonttia hankittaessa on tärkeää tietää korttelikokoluokan energiaratkaisun velvoitteet. Esim. velvoitetaanko kiinteistön omistajaa liittymään järjestelmään
  • Voiko saada hyvitystä tontin vuokraan tai ostohintaan yhteisen järjestelmän avulla (esim. energiatehokkuusluokan parannuksen kautta)
  • Arvio energiaratkaisun vuosittaisista kustannuksista, elinkaarikustannuksesta ja hinnan kehityksen ennustettavuudesta
  • Ratkaisu energiantuotannon varmuudesta kiinteistön elinkaaren aikana erityisesti ongelmatilanteissa
  • Arvio investointikustannuksista oman ja yhteisen järjestelmän välillä
  • Yritysmuoto energiantuottamiseen. esim. palveluyhtiö, omayhtiö jossa osakkaana, yhteisyritys lämpöyrittäjän kanssa, lämpöyrittäjä omistaa yrityksen
  • Arvio käytön ja huollon helppoudesta verrattuna omaan ratkaisuun
  • Ymmärtää tekninen toteutustapa (esim. maalämpö, aurinkoenergia, hake, pelletti)
  • Voisi olla järkevä markkinoida nimenomaan helppouden kannalta, lämmitys on mietitty jo kokonaispakettina valmiiksi. Riittää pelkkä liittymismaksu (vrt. kaukolämpö)
  • Kun tonttikoot ja tila rakennuksissa pienenee voi olla tilanne, että erilliset lämmitysjärjestelmät ei ole houkuttelevia tai edes mahdollisia (esim. tila lämpökaivolle, suuri investointi verrattuna pieneen energiankulutukseen, pienet tekniset tilat jne.)

Oleelliset vaiheet lähilämmön toteutuksessa

Kaavoitus

  • Mahdollisuus saada tontit liittymään lähilämpöön -> velvoittaminen, kannusteet. Tämä on oleellinen, koska muuten on luultavasti hankala löytää kiinnostuneita lämpöyrittäjiä investoimaan lämpöverkostoon
  • Lämpökeskuksen sijoittelu, soveltuvien paikkojen varaaminen kaavasta eri energiamuodot huomioiden
  • Tonttien sijoittelu lämpöverkosto huomioiden
  • Isojen tonttien kaavoittaminen rakennuttajille pientaloyhtiöitä varten

Lämpöverkosto teiden rakentamisen yhteydessä

  • Millä ehdoilla joku olisi valmis investoimaan lämpöverkostoon tässä vaiheessa? Lämpöyrittäjä voisi olla kiinnostunut, jos sillä olisi takeita siitä että verkostoon liittyy riittävästi taloja.

Tonttien jako

  • Jos tonteilla ei ole velvoitetta liittyä lähilämpöön, kartoitettava mikä on rakentajien kiinnostus lähilämpöön

Toteutusvaihtoehdot

  • Jos tonteilla velvollisuus liittyä lähilämpöön tai muuten riittävä kiinnostus, ulkopuolinen lämpöyrittäjä voisi olla kiinnostunut
  • Jos tonteilla ei velvollisuutta ja kiinnostus lähilämpöön vähäistä, lämpöosuuskunta voisi tulla harkittavaksi
  • Pientaloyhtiön talojen rakennuttaja rakentaa myös lämmitysjärjestelmän

Kaaviokuva oleellisista vaiheista lähilämmön toteutuksen kannalta

retukuva

Kontaktoidut yritykset ja asiantuntijat

Pelletti/hake

Versowood

Propellet

Puuwatti

Volter

Säätötuli

Maalämpö

ST1

Greenheat

Pumppumies Puoliväli

Pirkanmaan Ilmalämpö

Aurinkoenergia

Sundial

Solartukku

Muut

Rauheat

Bioenergiayhdistys

Metsäkeskus

Tampereen Sähkölaitos

Sulpu

Yhteenveto

Yhteisen keskitetyn maalämmitysjärjestelmän säästö elinkaarikustannuksissa on 20-30% verrattuna erillisten järjestelmien yhteenlaskettuihin elinkaarikustannuksiin, mikäli ei huomioida laskentakorkoa investoinneille. Kun vertailuun otetaan mukaan aurinkolämmön käyttö, talokohtaiset säästöt ovat 30-40%. Laskentatuloksiin vaikuttaa suuresti sähkön hinta, järjestelmän talojen määrä ja koko sekä käytetyn elinkaaren pituus.

Laskennassa tutkittiin myös, olisiko kannattavaa liittää keskitettyyn järjestelmään erittäin isoja varaajia kulutusjouston tarpeeseen vastaamiseksi. Nykyinen sähkön hinnoittelu ja verotus yhdistettynä uusien pientalojen erittäin pieneen energiankulutukseen tekee kuitenkin tällaisen järjestelmän vielä toistaiseksi kannattamattomaksi. Sen sijaan aurinkokeräinten ja isohkojen varaajien yhteistoiminta vaikuttaa kilpailukykyiseltä vaihtoehdolta, kun keräimet tuottavat kesällä pääosan tarvittavasta käyttövedestä varaajiin, ja isoja varaajia pystytään hyödyntämään myös talviaikana lämmön varastointiin sähkön ollessa halpaa. Tässäkin tapauksessa järjestelmän takaisinmaksuaika on pitkä.

Keskitetystä järjestelmästä saadaan sitä kannattavampi, verrattuna erillisiin maalämpöjärjestelmiin, mitä pienempiä rakennettavat talot ovat. Kannattavin määrä taloja on noin 6-9. Keskitetyn järjestelmän suurena etuna on taloista vapautuva lattiapinta-ala, joka voidaan ottaa muuhun käyttöön. Lisäksi keskitetyn järjestelmän investointikustannukset ovat parhaimmillaan vain puolet hajautetun järjestelmän kustannuksista. Vaikka säästöt ovat prosentuaalisesti suuria, lähilämmön ympärille on haasteellista rakentaa kannattavaa liiketoimintaa ilman, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan palvelusta hiukan enemmän kuin yksittäisestä omasta järjestelmästä.

Oleellisimmat yhteisen lämmitysjärjestelmän kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

 

Rakennusten sijoittelu / lukumäärä

Talojen harva sijoittelu lisää lämpökanaalin pituutta, mikä aiheuttaa mm.

  • Korkeammat aloitusinvestoinnit, myös putkikoko kasvaa
  • Lämpöhäviöitä, erityisesti lämpimän käyttöveden kierron osalta
  • Pumppaussähkön lisäkulutusta

Lämpimän käyttöveden kierron häviöistä aiheutuvat kustannukset voidaan eliminoida tuottamalla lämmin käyttövesi rakennuskohtaisesti. Tällöin tilojen lämmitysvedellä ladataan huoneistokohtaisia varaajia ja lisälämmitys tapahtuu sähköllä.

  • Aiheuttaa lisäinvestointikustannuksia ylimääräisten rakennuskohtaisten varaajien ja jakokeskusten muodossa, mutta toisaalta säästetään putkituksissa. Lämpimän käyttöveden kierron poistumisesta aiheutuvat säästöt vaikuttavat kuitenkin merkittävimmiltä kuin lisäinvestoinneista & osasähkölämmityksestä aiheutuvat kustannukset.

 

Energian hinta ja tarkastelujakson pituus

Koska keskitetty järjestelmä lisää aina energiankulutusta hajautettuun verrattuna, odotettavissa olevalla sähkön hintakehityksellä on merkityksensä ratkaisujen kannattavuutta arvioitaessa. Huomioitavaa kuitenkin on, että pessimistisimmissäkään skenaarioissa ja pidemmillä tarkastelujaksoilla yhteisen järjestelmän kannattavuus ei putoa negatiiviseksi. Aurinkolämpöä sisältävät järjestelmät ovat kannattavimpia pitkällä elinkaarella arvioituna. Toisaalta yhteisen lämmitysjärjestelmän elinkaarikustannukset ovat pienet lyhyellä elinkaarella laskettuna, koska investointikulut ovat huomattavasti hajautettua järjestelmää pienemmät.

 

Järjestelmän suunnittelu

Säästöjen saavuttaminen vaatii suunnittelua ja optimointia järjestelmältä. Esimerkiksi menoveden lämpötilan nostaminen suuremman ΔT:n saavuttamiseksi, lämpökertoimen kustannuksella, on usein kannattavaa, koska vältytään suuremmalta putkikoolta.

Onnistunut suunnittelu vaatii hyvät kokonaislähtötiedot, esimerkiksi

  • Yhteiseen järjestelmään sitoutuneiden rakennusten määrä, koko, sijoittelu
  • Lämpöpumppujen suorituskyky
  • Energian hinnoittelu, hinnoittelurakenne
Selvityksen perusteella laadittiin valmis toimintamalli lähilämpöratkaisun toteuttamiseksi. Linkki toimintamalliin.EU_EAKR