Toimintamalli

LähiRETUn esimerkkikohteena toimi Tampereen Vuoreksen kaupunginosan Isokuusen alue, jonka kaavoitukseen perustuen suunniteltiin kaksi vaihtoehtoa lähilämpöjärjestelmän rakentamiseksi. Kummassakin vaihtoehdossa on piirretty kaavan pohjalle lämpökeskus ja siitä putket taloille. Tarvittavat porakaivot on oletettu porattavaksi lämpökeskuksen läheisyyteen – hankkeen aika todettiin, että niiden sijoittelussa ei ole ongelmaa. Kummassakin vaihtoehdossa on laskettu kustannukset kolmelle vaihtoehdolle: 1. oma maalämpö jokaisessa talossa, 2. keskitetty maalämpö hajautetulla lämpimän käyttöveden tuotannolla, 3. keskitetty maa- ja aurinkolämpöjärjestelmä, jossa aurinkokeräimiä käytetään vain lämpimän käyttöveden tuottoon.

Kummassakin vaihtoehdossa paras toimintamalli järjestelmän rakentamiseksi olisi samanlainen:

  1. Kaavoitusvaiheessa huomioidaan, että alueelle rakennetaan lähilämpö. Tällöin alue suunnitellaan siten, että lämpökeskukselle on paikka ja talot ovat tiiviisti, jotta vältytään pitkiltä putkituksilta. Lisäksi huomioidaan porakaivojen ja aurinkokeräimien paikat.
  2. Tontit luovutetaan rakentajille velvoitteella liittyä lähilämpöön ja rakentaa talo tiettyyn aikaan mennessä ja samalla päätetään, rakentaako lämmitysjärjestelmän ulkopuolinen lämpöyrittäjä vai omistavatko talojen rakentajat yhdessä lähilämpölaitoksen TAI tontit/tontti luovutetaan rakennuttajalle, joka rakentaa kerralla kaikki talot ja lämmitysjärjestelmän.
  3. Rakentamisen jälkeisiin toimiin on kolme vaihtoehtoa. Kätevin on tapaus, jossa kaikki pientalot ovat samalla tontilla, omistavat yhdessä lämmitysjärjestelmän ja muodostavat taloyhtiön. Tällöin lämmityslaitteiston huolto ja hoitaminen ovat osa taloyhtiön normaalia toimintaa. Jos talot ovat omilla tonteillaan, mahdollista on, että ulkopuolinen toimija omistaa ja huoltaa järjestelmän, jolloin talojen omistajat maksavat vain käyttämästään energiasta. Viimeinen vaihtoehto on, että talojen omistajat omistavat yhdessä lämmitysjärjestelmän ja perustavat lämpöosuuskunnan, joka hoitaa lämmitysjärjestelmän hoidon.

Kummassakin vaihtoehdossa edut verrattuna hajautettuun lämmitysjärjestelmään ovat samat

  • Helppous – ei tarvitse olla itse vastuussa lämmitysjärjestelmänsä säätämisestä ja huoltamisesta
  • Investointikustannus merkkittävästi pienempi kuin omassa lämmitysjärjestelmässä
  • Taloon vapautuu tilaa talotekniikalta – teknistä tilaa ei välttämättä tarvita
  • Mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa ilman kiinteitäkohtaisia investointeja
  • Hyvät mahdollisuudet etäseurantaan, energiatehokkuuden optimointiin ja mittaroimiseen ammattilaisten toimesta

 

7 talon pientaloalue

vuores7taloakaava

Lähtötietoja:

  • Rakennusten lukumäärä 7, keskimääräinen kerrosala 170 m2
  • Yhden rakennuksen tilojen lämmitystehontarve 5,4 kW, tehomitoitus 100% (Ei sisällä ilmanvaihdon lämmitystä)
  • Lämpökanaalien yhteenlaskettu pituus 125m
  • Lämmönjaon mitoituslämpötilat

35/30 hajautettu, SCOP 4,3

40/30 keskitetty, SCOP 3,9

  • Käyttövesi 60 astetta, SCOP 2,5
  • Tarkastelujakso 15 vuotta
  • Sähkön hinta 100 €/MWh, aurinkolämpö sisältää yösähkön hyödyntämisen jolloin keskimääräinen hinta 77,5 €/MWh

esimerkki7taloalaskelmat

esimerkki 7 taloa pylväät

 

4 talon pientaloalue

vuores4taloakaava

Lähtötietoja:

  • Rakennusten lukumäärä 4, keskimääräinen kerrosala 180 m2
  • Yhden rakennuksen tilojen lämmitystehontarve 5,6 kW, tehomitoitus 100%, (Ei sisällä ilmanvaihdon lämmitystä)
  • Lämpökanaalien yhteenlaskettu pituus 80m
  • Lämmönjaon mitoituslämpötilat:

35/30 hajautettu, SCOP 4,3

40/30 keskitetty, SCOP 3,9

  • Käyttövesi 60 astetta, SCOP 2,5
  • Tarkastelujakso 15 vuotta
  • Sähkön hinta 100 €/MWh, aurinkolämpö sisältää yösähkön hyödyntämisen jolloin keskimääräinen hinta 77,6 €/MWh

esimerkki 4 taloa laskelmat

esimerkki4taloa pylväät